X

Uusimmat artikkelit

Puurakentamisen aika on nyt

Toistaiseksi kerrostalon rakentaminen puusta on hivenen kalliimpaa kuin betonista. Kun asiaa arvioidaan kansantaloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta, puurakentamisessa on paljon järkeä, Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen painottaa.

Rakennustoimisto Eero Reijonen on Joensuun Penttilään nousevan 6-kerroksisen puutalon pääurakoitsija. Reijoselle puurakentaminen on toki tuttua, mutta Joensuun Pihapetäjän korkeuksiin yhtiö kiipeää nyt ensimmäistä kertaa.

Rakentaminen on riskialtis ala, puukerrostalossakin haasteita tulee eittämättä riittämään. Hallituksen puheenjohtajan puheessa kuuluu kuitenkin luottamus.

-Luotan siihen, että onnistumiselle keskeisessä rakennesuunnittelun osaamisessa on menty eteenpäin. Myös aiemmin rakentamista rajoittaneisiin palomääräyksiin on saatu järkeviä muutoksia. Ympäristön ja kansantalouden kannalta meidän on syytä tehdä työtä sen eteen, että pitkään lapsenkengissä ollut puurakentaminen vilkastuu ja osaaminen vahvistuu.

 

Irti vastakkainasettelusta

Reijonen harmittelee sitä, että professuureja on monelle muulle asialle riittänyt, mutta puurakentaminen on jäänyt paitsioon. Keskieurooppalaiset ovat kirineet osaamisessa edelle. Hyvää enteilleekin se, että itävaltalainen Garhard Fink aloitti työnsä Aalto-yliopiston uutena puurakentamisen professorina kuluvan vuoden alussa. Eräässä lehtihaastattelussa itävaltalaisprofessori toteaa, että sikäläisessä Grazin teknillisessä yliopistossa puuta, betonia ja terästä kohdeltiin samanarvoisina. Yllätys miehelle oli, ettei asianlaita olekaan niin joka paikassa.

Puun ja betonin vastakkainasettelussa ei ole järkeä

Myös Eero Reijonen painottaa, ettei puun ja betonin vastakkainasettelussa ole järkeä, molempia tarvitaan nyt ja jatkossa. Professori Finkin näkemys lämmittää myös Reijosta – Finkin mukaan puu sopii mainiosti elementtirakentamiseen ja suomalaisen teollisuuden materiaaliksi. Puuelementtien keveys ja rakentamisen nopeutuminen laskevat lopulta kustannuksia.

-Tosiasia kuitenkin on, että Suomella on muhkeat metsävarat ja että puun käyttämistä voitaisiin lisätä nykyisestä paljonkin. Suomelle metsät ovat kansantaloudellinen voimavara.

 

Hiilinielu vai ei?

Eero Reijonen viittaa vaalikauteen 2003. Jo tuolloin tavoitteena oli edistää puurakentamista.

-Asiat jäivät kuitenkin vain puheeksi – palavereista kertyi kyllä paljon mappeja, mutta kovin vähän konkretiaa. Nyt yli 10 vuotta myöhemmin ollaan jo paremmassa tilanteessa.

On yhä mahdollista, että Suomen esitys päästöjen kompensoinnista metsien hiilinielulla menee läpi

Tummia pilviä EU-taivaalla kuitenkin riittää. Suomessa metsät nähdään ilmakehän hiilidioksidin sitojina, hiilinieluina. Euroopan unioni puolestaan on luvannut vähentää roimasti hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Miten temppu tehdään ja mikä tavoitteessa on Suomen osa? Suomen kannalta olennainen kysymys kuuluu, miten metsien hiilinielu taakanjaossa huomioidaan.

-Henkilökohtaisesti olen pettynyt kansainvälisiin ympäristöneuvotteluihin, joissa perustelumme tuntuu häviävän kerta toisensa jälkeen, Eero Reijonen tuskailee.

Miten suomalaismetsien hiilinieluna lopulta käy, tuntuu olevan yhä avoinna. Edelleen pidetään mahdollisena, että Suomen esitys päästöjen kompensoinnista metsien hiilinielulla menee läpi.

 

Työtä omaan maakuntaan

Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:ssä työskentelee noin 90 rakentamisen ammattilaista.  Reijosen mukaan ammattitaitoisesta työvoimasta alkaa olla jo pienoinen pula. Ulkomaisen työvoiman sijaan yhtiö pitää tärkeänä työllistää ennen muuta oman maakunnan väkeä.

Rakennustoimistolla on toimipisteet Liperissä ja myös Kuopiossa. Reijosen rakentaminen keskittyy Pohjois-Karjalaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savoon.

 

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen

Kuva: Sari Kaija

Tunnisteet: