X

Uusimmat artikkelit

Asenteet ovat muuttumassa

– Maailma on täynnä hyviä esimerkkejä siitä, miten puuta ja betonia käytetään yhdistelmärakenteina, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heino muistuttaa. Puurakentamisen toimintaohjelmaa kokoava Heino kummeksuu Betoniteollisuus ry:n ärhäkkää puun ja betonin vastakkainasettelua. Hän kannustaa betoniteollisuutta mieluummin ottamaan osansa tulevaisuuden rakentamisesta, jossa puulla tulee vääjäämättä olemaan yhä keskeisempi rooli.

Puun liikkeelle saaminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Tahtoa puurakentamisen lisäämiseen on ollut myös aiemmilla hallituskausilla, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.

– Syitä on monia, ei voi yksin syyttää määräyksiä tai osaamista tai tarjontaa, ohjelmapäällikkö Petri Heino Hän viittaa kesällä Pellervon taloustutkimuksen julkaisemaan tutkimukseen, jossa tarkasteltiin puurakentamisen sääntelyn kapeikkoja ja kehittämisvaihtoehtoja.

Kapeikkoja löytyikin useita: asenne- ja sääntelykapeikot, poliittiset ja taloudelliset kapeikot sekä osaamiskapeikot. Näiden avartamiseen kertarysäyksellä ei ole poppakonsteja, on edettävä asia kerrallaan.  Yksi suurimmista haasteista on rakennusalan ammattilaisten asenne. Suuren yleisön kanta puukerrostalorakentamiseen on Heinon mukaan jo muuttumassa.

Esimerkiksi kunnissa on halukkuutta puurakentamiselle sekä julkisessa rakentamisessa että sosiaalisessa asuntotuotannossa. Halukkuus on tähän saakka törmännyt usein poliittisiin kapeikkoihin.

– Poliittinen puhe puurakentamisesta jää löysäksi, kuntien strategisiin toimenpideohjelmiin konkretia ei ulotu. Nyt julkisten hankintojen lainsäädäntö on muuttumassa. Puutuoteteollisuus on laatimassa kunnille opasta hankintalaista. Tavoitteena on varmistaa, että puurakentamisen ratkaisua ainakin harkitaan päätöksiä tehtäessä.

 

Asukkaiden ääni kuuluviin

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila ärhäköi Helsingin Sanomien jutussa (HS 29.9.), että puukerrostalojen vähäinen rakentaminen johtuu kysynnän puutteesta. On aiheellista pohtia, minkä tahon kysyntään kommentti viittaa.

– Rakennustyypeissä, joissa loppuasiakas ja asukas päättävät materiaalista, puu on erittäin vahvoilla. Missä puolestaan pääosin urakoitsijat – suunnittelijat vahvasti hyppysissään – päättävät, materiaaliksi on valikoitunut betoni. Asukkaiden mielipide ei valinnassa ole painanut.

Asiat ja asenteet ovat kuitenkin muuttumassa; puurakentaminen on nousussa. Pudasjärvestä on tullut hirsirakentamisen kansainvälinen nähtävyys. Puuta parempaa imagonrakentajaa pienellä paikkakunnalla tuskin voisi olla. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon pokkasi viime vuonna arkkitehti Anssi Lassila ja Jyväskylän Puukuokka. Korkeatakaan puurakentamista ei enää pidetä ongelmallisena, esimerkiksi Joensuuhun kaavaillaan seuraavaksi 14-kerroksista puukerrostaloa.

Erityisen mielenkiintoinen kohde nousee Helsingin Kuninkaantammeen. Sinne rakennetaan vierekkäin samanlaiset puu- ja betonitalot. Tavoitteena on päästä vertailemaan runkomateriaalien rakennusnopeutta, kustannuksia, hiilijalanjälkeä ja asumismukavuutta.

 

Jatkuvuus ratkaisevaa

Puurakentamisen osuus kerrostalojen rakennusmarkkinoista ylsi kahdeksaan prosenttiin vuonna 2015. Suunta on Petri Heinon mukaan oikea, mutta tahtia pitää reipastaa.

– Rakentaminen on alueellista, kasvukeskukset – kuten Joensuu – ovat kehityksen vetureina. Joensuussakin on rakennettu puusta. Metla-talo ja Joensuun Areena ovat oivallisia saavutuksia, muttei niiden huomassa paistattelu riitä pitkälle. Tarvitaan jatkuvuutta, yksittäiset kohteet silloin tällöin eivät riitä. Puurakentaminen pitää saada jatkuvaksi ja normaaliksi toiminnaksi.

 

Kuka voittaa bisneksen uusjaossa?

Maapallon luonnonvaroja kulutetaan liikaa; ympäristövaikutukset on pakko ottaa huomioon. Hiilijalanjäljen pienentäminen koskee yhtälailla liikennettä, kulutusta kuin asumista ja rakentamistakin.

– Tieteellisesti on osoitettu, että puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen pienentäminen edellyttää puun käytön lisäämistä.

Kuka Suomessa ensimmäisenä ehtii ja ymmärtää tämän markkinapotentiaalin?

Heinon mukaan materiaalivalinta ei tarkoita välttämättä suoraan puuhun siirtymistä. Myös Suomessa puun ja betonin yhdistelmärakenteissa on loistava bisnespotentiaali.

– Vierailin äskettäin Sveitsissä ja Itävallassa. Ajattelu ja myös yritysrakenteet poikkeavat suomalaisesta. Kummassakin maassa yhdistelmärakenteita käytetään ja kehitetään luontevana osana rakentamista. Esimerkiksi Itävallassa tapasin puurakentajan, joka oli itse lähtenyt kehittämään puu-betoni-liittorakenteita. Näin toimien rakentaja oli päässyt siihen mittatarkkuuteen, jota puurakentamisessa edellytetään.

Kestävä kehitys ja ympäristön vaateet viivoittavat reittiä puurakentamisen suuntaan. Nyt jos koskaan betoniteollisuuden kannattaa valpastua pohtimaan tulevaisuutta ja yhteistyötä.

– Keski-Euroopassa isot betonirakentajat ovat perustaneet yrityksiä kehittämään puun ja betonin liittoa. Kuka Suomessa ensimmäisenä ehtii ja ymmärtää tämän markkinapotentiaalin?

 

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen

Tunnisteet: